Enemmistö 64-vuotiaista suomalaisista on jo töissä – työllisyysaste ylitti 50 prosenttia ensi kertaa

Suomalaisten työurat ovat pidentyneet nopeasti aivan työuran loppupäässä. Vuonna 2025 jo yli puolet 64-vuotiaista oli työllisiä. Ikäryhmän työllisyysaste on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Samaan aikaan kun Suomen kokonaistyöllisyys heikkeni, yli 60-vuotiaiden työllisyys jatkoi kasvuaan.

Yhä useampi suomalainen 64-vuotias käy töissä. Vuonna 2025 64-vuotiaiden työllisyysaste ylitti ensimmäistä kertaa 50 prosentin rajan, ilmenee Eläketurvakeskuksen tuoreista tilastoista.

Muutos on ollut poikkeuksellisen nopea. 64-vuotiaiden työllisyysaste on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Sama kehitys näkyy jo hieman nuoremmissa ikäluokissa. 63-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2025 jo 63,5 prosenttia. Se on noussut vuodesta 2017 yli 25 prosenttiyksikköä. Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta 63-vuotiaiden työllisyysaste oli vain noin 34 prosenttia.

Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että käsitys suomalaisen työuran päättymisestä on muuttunut nopeasti. Vielä 2010-luvulla 63–64 vuoden ikä muodosti monille selvän rajan työn ja eläkkeen välillä. Nyt suuri osa suomalaisista jatkaa työssä sen jälkeenkin.

Yli 60-vuotiaat kulkivat vastavirtaan

Kehitys on erityisen huomionarvoinen siksi, että Suomen työmarkkinat heikkenivät muuten vuonna 2025. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä 76,0 prosenttiin ja työllisten määrä väheni 12 000 ihmisellä. 55–64-vuotiaiden työllisyysaste sen sijaan nousi 0,6 prosenttiyksikköä 72,3 prosenttiin. Se oli ainoa Tilastokeskuksen käyttämistä kymmenvuotisikäryhmistä, jossa työllisyysaste nousi.

Vielä selvempi muutos tapahtui 60–64-vuotiaissa. Heidän työllisyysasteensa nousi vuodessa 1,9 prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin.

Kyse on vuotuisvaihtelun sijaan pidemmän aikavälin muutoksesta. Eläketurvakeskuksen mukaan 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 lähtien keskimäärin parin prosenttiyksikön vuosivauhtia. Vuosituhannen alussa ikäryhmän työllisyysaste oli vain noin 26 prosenttia.

Suomessa on siis tapahtunut runsaan kahden vuosikymmenen aikana merkittävä muutos siinä, kuinka pitkään ihmiset pysyvät työelämässä.

Eläkeiän nousu näkyy suoraan työllisyydessä

Keskeinen selitys on eläkejärjestelmän muutos. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alinta ikärajaa ryhdyttiin nostamaan ikäluokka kerrallaan. Vuonna 1960 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta ja kuusi kuukautta, vuonna 1961 syntyneiden 64 vuotta ja yhdeksän kuukautta. Vuosina 1962–1964 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan uudistus on lisännyt työllisyyttä selvästi. Vanhan ja uuden vanhuuseläkeiän välisessä ikävaiheessa työssä olevien osuus on ollut eläkeiän nousun jälkeen noin 1,7-kertainen aiempaan verrattuna.

Vaikutus näkyy erityisen voimakkaasti juuri 63-vuotiaissa. Eläkkeelle siirtymistä on lykätty pitkälti samaa tahtia kuin vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu.

Taustalla on kuitenkin muutakin kuin eläkelainsäädäntö. Eläketurvakeskus nostaa työurien pidentymistä selittäviksi tekijöiksi myös eläkeikää lähestyvien koulutustason nousun ja työkyvyn paranemisen. Nykyiset kuusikymppiset ovat keskimäärin koulutetumpia ja työskentelevät erilaisissa ammateissa kuin samanikäiset muutama vuosikymmen sitten.

Työssä ja eläkkeellä voi olla samaan aikaan

Tilastoa tulkittaessa on myös hyvä huomata, että työllinen ja eläkeläinen eivät ole enää toisensa poissulkevia ryhmiä. Vuonna 2024 lähes joka kymmenes 60–64-vuotias työllinen sai samalla jotakin eläkettä. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen saajat lasketaan mukaan, osuus olisi huomattavasti suurempi. Eläketurvakeskuksen mukaan noin joka neljäs työssä käyvä 61–64-vuotias saa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.

Työuran loppuvaiheesta on siten muodostumassa aikaisempaa joustavampi. Täysipäiväisen työn ja täydellisen eläkkeelle siirtymisen väliin on syntynyt erilaisia työn, osa-aikatyön ja eläkkeen yhdistelmiä.

Samalla kehitykseen liittyy myös ongelmia. 60–64-vuotiaiden työttömyysaste on noussut. Vuonna 2025 se oli jo koko väestön työttömyysasteen tasolla. Eläkeiän nousu pitää ihmiset pidempään työvoimassa myös silloin, kun uutta työpaikkaa on vaikea löytää.

Siksi yli 60-vuotiaiden työllisyysasteen voimakas nousu kertoo kahdesta asiasta yhtä aikaa. Suomalaiset kykenevät ja haluavat jatkaa työssä aikaisempaa vanhemmiksi. Samalla työmarkkinoiden on kyettävä tarjoamaan työtä myös niille, jotka menettävät työpaikkansa juuri ennen eläkeikää.

Lähteet:

• Eläketurvakeskus: Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
  Tilastokeskus: Työttömyysaste kasvoi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2025

• Tilastokeskus: Työttömyys kasvoi vuonna 2025

• Eläketurvakeskus: 63-vuotiaiden työllisyysaste lähes kaksinkertaistunut

• Eläketurvakeskus: Eläkeuudistusten 2017 ja 2005 vaikutuksia

• Eläketurvakeskus: Työurat venyvät yhä vanhemmalle iälle – indikaattoriraportti osoittaa myönteistä kehitystä

• Eläketurvakeskus: Eläkeläisten työnteko