8.9.20267 min lukuaika

Tekoäly tutuksi leikkimällä: Näin yli 50-vuotias päivittää osaamisensa AI-aikaan

Tekoälyosaamisen päivittämisen voi aloittaa ilman kurssia, ohjelmointitaitoa tai teknistä taustaa. Helpoin tie kulkee usein oman elämän ja harrastusten kautta.

Tekoälyosaamisen päivittämisen voi aloittaa ilman kurssia, ohjelmointitaitoa tai teknistä taustaa. Helpoin tie kulkee usein oman elämän ja harrastusten kautta. Kun tekoälystä tulee ensin arkinen työkalu, sen soveltaminen omaan ammattiosaamiseen on huomattavasti luontevampaa. Muutaman viikon harjoittelun jälkeen työhaastattelussa voi jo kertoa konkreettisesti, mihin tekoälyä osaa käyttää.

Tekoälyn nopea yleistyminen voi näyttää yli 50-vuotiaasta työnhakijasta uudelta osaamisvaatimukselta, joka pitäisi kiireesti kuroa umpeen.

Generatiivisen tekoälyn käyttäminen ei lähtökohtaisesti vaadi ohjelmointiosaamista. Työkaluille annetaan tavallisella kielellä kysymyksiä ja tehtäviä. OpenAI ohjeistaa aloittelijoita aloittamaan juuri tutuista tehtävistä: tekstin luonnostelusta, ideoinnista, pitkän aineiston tiivistämisestä tai jonkin ongelman pohtimisesta.

Yli 50-vuotiaalla on lisäksi yksi merkittävä etu. Takana voi olla 20 tai 30 vuotta ammattikokemusta. Tekoälyn käytön opettelun varsinainen tavoite on silloin yhdistää uusi työkalu siihen, mitä ihminen jo osaa.

Paras tapa oppia uutta, myös tekoälyä, on kääntää koko oppimismatka leikiksi. Hollantilainen Johan Huizinga kuvasi vuonna 1938 julkaistussa teoksessaan Leikkivä ihminen (Homo ludensis) leikin olevan keskeinen osa kulttuurin syntyä. Hän osoittaa esimerkkien avulla, kuinka uskonnossa, laissa, runoudessa, sodassa, filosofiassa, kielessä ja taiteessa, kaikissa on leikkisiä piirteitä.

1. Aloita jostakin, jonka tunnet paremmin kuin tekoäly

Ensimmäistä AI-harjoitusta ei kannata tehdä oman työn vaikeimmasta ongelmasta. Aloita vaikkapa harrastuksesta.

Jos harrastat puutarhanhoitoa, pyydä tekoälyä suunnittelemaan esimerkiksi mökkisi kasvimaa tai takapihan puutarha. Jos tunnet 1970-luvun rockmusiikin tai saman aikakauden elokuvat, pyydä tekoälyä rakentamaan soitto- tai katselulista ja arvioi sen valintoja. Jos kalastat, keskustele hauenkalastuksesta. Sukututkija voi pyytää apua vanhan asiakirjan tulkitsemiseen tai etsimään uusia lähteitä digiarkistoista. Matkailija voi suunnitella viikon junamatkan Euroopassa ja pyytää nähtävyyssuosituksia jollain teemalla. Ruoanlaitosta kiinnostunut voi haluta vaikkapa järjestää 1980-luvun resepteihin perustuvan teemaillallisen ja pyytää tarkat ohjeet ruoanlaittoon sekä pyytää muita vinkkejä hauskan retroillan järjestelyihin.

Tässä on tärkeä pedagoginen etu: Tiedät itse aiheesta jotakin.

Huomaat nopeasti, milloin tekoäly antaa hyvän vastauksen, milloin vastaus on ympäripyöreä ja milloin se yksinkertaisesti erehtyy. Samalla opit ehkä kaikkein tärkeimmän AI-taidon, tekoälyn vastauksen arvioimisen.

Opetushallitus muistuttaa, että generatiivinen tekoäly voi tuottaa vakuuttavan kuuloista sisältöä ilman ihmisen kaltaista ymmärrystä. Sen vastauksiin voi sisältyä virheitä ja vinoumia.

Siksi oman harrastuksen käyttäminen harjoituskenttänä toimii erinomaisesti.

2. Älä opiskele ensin promptausta, vaan keskustele

Tekoälyn käyttämisestä puhutaan usein promptauksena. Sana tekee yksinkertaisesta asiasta tarpeettoman teknisen kuuloisen. Hyvä lähtökohta on tavallinen keskustelu.

Kokeile esimerkiksi:

”Harrastan perhokalastusta ja olen harrastanut sitä 20 vuotta. Haluaisin kokeilla, missä voisit olla minulle hyödyksi. Keksi viisi asiaa, joissa voisit auttaa minua.”

Valitse ehdotuksista yksi.

Jatka sitten:

”Tuo oli liian yleinen. Tee ehdotuksesta konkreettisempi.”

Tai:

”Tunnen tämän asian melko hyvin. Tässä vastauksessasi on kaksi ongelmaa…”

Juuri tässä alkaa todellinen tekoälyosaaminen. Käyttäjä oppii ohjaamaan vastausta, lisäämään taustatietoa, korjaamaan tekoälyä ja pyytämään parempaa lopputulosta.

OpenAI Academyn ohjeessa hyvän kehotteen perusrakenne tiivistyy kolmeen asiaan: kerro tehtävä, anna tarvittava tausta ja kuvaile haluamasi lopputulos. Ensimmäisen kehotteen ei tarvitse onnistua täydellisesti, keskustelua jatketaan tarkentamalla.

3. Anna tekoälylle oikea tehtävä

Kun keskustelu alkaa tuntua luontevalta, anna tekoälylle jotakin konkreettista käsiteltäväksi.

Voit esimerkiksi ottaa itse kirjoittamasi tekstin ja pyytää:

”Lue tämä ja ehdota kolme tapaa tehdä siitä selkeämpi. Älä kirjoita sitä vielä uudelleen.”

Tai anna sille yhdistyksesi tapahtuman ohjelma:

”Tee tästä yhden päivän aikataulu ja etsi mahdolliset päällekkäisyydet.”

Kokeile seuraavaksi kuvaa, taulukkoa tai pidempää asiakirjaa, jos käyttämäsi palvelu tukee niitä.

Tällöin tekoäly muuttuu abstraktista keskustelukumppanista työkaluksi.

Opetushallitus nostaa generatiivisen tekoälyn tavallisiksi käyttötavoiksi juuri sisällön tuottamisen ja muokkaamisen, suuren tietomäärän kokoamisen sekä uuden työn käynnistämisen silloin, kun alkuun pääseminen on vaikeaa.

4. Siirry harrastuksesta omaan ammattiisi

Nyt tehdään tärkein siirtymä. Kirjoita tekoälylle esimerkiksi:

”Olen työskennellyt 25 vuotta kirjanpidossa. Tunnen pk-yritysten taloushallinnon erittäin hyvin. Olen opettelemassa generatiivisen tekoälyn käyttöä. Luettele kymmenen työtehtävääni, joissa tekoälystä voisi olla hyötyä. Jaa ne kolmeen ryhmään: helppo aloittaa, vaatii harjoittelua, vaatii erityistä varovaisuutta.”

Myyjä vaihtaa kirjanpidon myyntiin. Sairaanhoitaja hoitotyöhön, rakennusmestari rakentamiseen, toimittaja journalismiin, juristi juridiikkaan ja logistiikan ammattilainen logistiikkaan.

Tämän jälkeen valitaan kolme todellista työtehtävää.

Esimerkiksi myyntipäällikölle ne voisivat olla asiakastapaamisen valmistelu, tarjousluonnoksen tekeminen ja pitkän markkinaraportin tiivistäminen.

HR-ammattilaiselle tehtävät voisivat olla työpaikkailmoituksen analysointi, haastattelukysymysten rakentaminen ja henkilöstökyselyn avovastausten ryhmittely.

Projektipäällikölle niitä voisivat olla kokousmuistion jäsentäminen, riskilistan laatiminen ja projektisuunnitelman haastaminen.

Näitä kannattaa harjoitella useita kertoja.

5. Pyydä tekoälyä opettamaan juuri sinua

Generatiivisen tekoälyn kiinnostavimpia ominaisuuksia on mahdollisuus käyttää sitä henkilökohtaisena harjoituskumppanina.

Jos Excel tuntuu vieraalta, kokeile:

”Osaan Excelin perusteet, mutta pivot-taulukot ovat minulle vieraita. Opeta niitä minulle 15 minuuttia päivässä viikon ajan. Anna tänään ensimmäinen harjoitus.”

Jos englannin käyttäminen työssä jännittää:

”Harjoitellaan englanninkielistä työhaastattelua. Haen kansainvälisen yrityksen myyntitehtävään. Kysy yksi kysymys kerrallaan. Korjaa vastaukseni jälkeen englannin pahimmat virheet.”

Jos oma ala muuttuu tekoälyn vuoksi:

”Olen toiminut 20 vuotta graafisena suunnittelijana. Selitä, mitkä työni osat generatiivinen tekoäly todennäköisesti muuttaa ja mitä kolmea taitoa minun kannattaisi seuraavaksi harjoitella.”

Tekoälyä voi siis käyttää myös tekoälyn opettelemiseen.

6. Tee itsellesi kahden viikon AI-haaste

Tavoitteeksi kannattaa ottaa käyttörutiini.

Käytä tekoälyä 15–20 minuuttia päivässä kahden viikon ajan. Kokeile esimerkiksi näitä:

päivä: kysy omasta harrastuksestasi.
päivä: suunnittele ateria, retki tai matka.
päivä: pyydä selittämään vaikea asia yksinkertaisesti.
päivä: anna oma teksti parannettavaksi.
päivä: pyydä vertailemaan kahta vaihtoehtoa.
päivä: pyydä tekoälyä haastattelemaan sinua harrastuksestasi.
päivä: kysy, mitä tekoäly voisi tehdä omassa ammatissasi.
päivä: kokeile ensimmäistä oikeaa työtehtävää.
päivä: anna tekoälylle omaa aineistoa, jossa ei ole luottamuksellista tietoa.
päivä: pyydä sitä arvostelemaan oma ehdotuksesi.
päivä: ratkaise sen kanssa jokin todellinen ongelma.
päivä: tee sama tehtävä kahdella eri tavalla ja vertaa tuloksia.
päivä: pyydä tekoälyä arvioimaan, missä olet jo hyvä käyttäjä ja mitä pitäisi harjoitella.
päivä: kirjoita itsellesi lista ”Viisi tapaa, joilla osaan käyttää tekoälyä työssäni.”
Viimeinen vaihe on tärkeä työnhaun kannalta.

7. Tee osaamisesta jotain, minkä pystyt näyttämään

Työhaastattelussa ilmaus ”osaan käyttää ChatGPT:tä” kertoo lopulta melko vähän.

Paljon vakuuttavampi vastaus on konkreettinen:

”Käytän generatiivista tekoälyä esimerkiksi markkina-aineistojen ensimmäiseen analyysiin, tekstiluonnosten tekemiseen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen ideointiin. Olen opetellut myös tarkistamaan lähteitä ja tunnistamaan tilanteet, joissa AI:n tuottamaan tietoon ei voi luottaa.”

Tämä kuulostaa jo työelämätaidolta.

Tee siksi itsellesi pieni AI-portfolio. Sen ei tarvitse olla julkinen verkkosivu. Yksi Word- tai PDF-tiedosto riittää.

Kirjaa siihen viisi tehtävää, joissa olet käyttänyt tekoälyä, mitä annoit tekoälyn tehtäväksi, kuinka paransit sen ensimmäistä vastausta, mitä jouduit itse korjaamaan ja mitä lopulta syntyi.

Portfolio voi sisältää esimerkiksi markkina-analyysin, projektisuunnitelman, Excel-tehtävän, myyntikirjeen ja harrastuksesta tehdyn tutkimuksen.

Silloin työhaastattelussa on jotakin konkreettista kerrottavaa.

8. Hanki halutessasi myös merkintä opiskelusta

Jos haluat järjestelmällisemmän pohjan, Suomessa on tarjolla poikkeuksellisen hyvä ilmainen vaihtoehto.

Helsingin yliopiston ja MinnaLearnin Elements of AI on avoin ja maksuton verkkokurssi, jonka tekemiseen ei tarvita ohjelmointiosaamista. Kurssilla käydään läpi tekoälyn käsitteitä, käyttötapoja ja rajoituksia käytännön esimerkkien avulla. Peruskurssin arvioitu työmäärä on noin 30 tuntia.

Yli 45-vuotiaat ovat muodostaneet yli neljänneksen Elements of AI:n käyttäjistä. Kurssi ei siis ole käytännössäkään vain opiskelijoiden tai nuorten teknologiasta kiinnostuneiden väylä tekoälyyn.

Helsingin yliopistolla on lisäksi maksuttomia MOOC-kursseja esimerkiksi tekoälyn etiikasta ja Building AI -jatkokurssi. Ruralia-instituutti tarjoaa puolestaan DigiCampuksessa avoimen maksuttoman kokonaisuuden, jossa tekoälyn perusteita käsitellään arkisten esimerkkien kautta. Mukana ovat tekoälyn perusteet, etiikka, kestävyys ja käytännön webinaarit.

Englanniksi OpenAI Academy tarjoaa maksuttomia aloittelijan aineistoja ChatGPT:n käytöstä, promptauksesta ja tekoälyn perusteista.

Tärkein AI-taito saattaa löytyä jo omasta päästä

Yli 50-vuotiaan työnhakijan ei tarvitse yrittää kilpailla 25-vuotiaan ohjelmistokehittäjän kanssa siinä, kumpi tuntee enemmän tekoälytekniikkaa. Pitkän työuran arvo syntyy toisesta yhdistelmästä.

Jos ihminen tuntee teollisuuden hankinnat 25 vuoden kokemuksella ja oppii käyttämään tekoälyä hankintatyössä, hänellä on hankintaosaamista plus AI-osaamista.

Jos 58-vuotias myyjä tuntee asiakkaat, neuvottelut, tarjousprosessit ja oman toimialansa ja oppii käyttämään tekoälyä niiden tukena, hänen vanha osaamisensa voi muuttua uuden teknologian avulla aikaisempaa tuottavammaksi.

Tekoäly ei myöskään poista oman harkinnan merkitystä. Opetushallituksen aineistot korostavat AI-lukutaitoon kuuluvan kyvyn arvioida tuotettua sisältöä, tunnistaa virheitä ja ymmärtää järjestelmien rajoituksia.

Siksi kaikkein hyödyllisin ensimmäinen kysymys tekoälylle voi olla hyvin yksinkertainen: ”Olen tehnyt tätä työtä 25 vuotta. Tässä ovat asiat, jotka osaan hyvin. Kysy minulta kymmenen kysymystä ja auta selvittämään, missä tekoäly voisi tehdä minusta työssäni paremman.”

Siitä voi aloittaa tänään.

Lähteet: